Tiedätkö sen tunteen, kun pitäisi tehdä jotain tärkeää kuten lukea tenttiin tai kirjoittaa essee?
Tämä tunne iskee tosin vasta aivan viime hetkillä, siis silloin kun
aikaraja voidaan laskea ennemmin tunneissa kuin päivissä. Ja mitä tekee
ihminen? Panikoi? Päättää päntätä tai skarpata? Mahdollisesti. On
olemassa myös se neuroottisen ihmisen itse kehittämä vaihtoehto.
Joillekuille se on leipominen, toisille kauan sitten aloitetun kirjan
loppuun lukeminen, lenkkeileminen, pyörän ketjujen vaihtaminen,
pyykkien mankelointi, wc:n peseminen...lista on lähes yhtä pitkä kuin
leveäkin. Minulle tämä sijaistoiminto on siivoaminen. Niin rentouttavaa
kuin puhtaassa kodissa eläminen onkin, se voi siivousneurootikolle
käydä joskus jopa rasittavaksi ylläpitää omia (joskus lähes päättömiä?!
standardejaan)
(läheisistä puhumattakaan! Raukkaparat kun joutuvat tahtomattaan sivusta seuraamaan tällaisen ihmisen elämää).
Todellinen sijaistoimintojen kavalkadi käynnistyy, kun tärkeän
tekemisen sijaan, jokin muu, vähintään yhtä tärkeä asia valtaa
neurootikon ajatukset. Perinteisten päivittäisten askareitten kuten
tiskit pitää tiskata, kämppä imuroida, pölyt pyyhkiä, roskat viedä jne.
neurootikko saa päähänsä, että vessan peilikaappi pitäisi tyhjentää ja
uudelleen järjestää, samoin jääkaappi ja kun hommiin kerran ruvetaan,
niin käydään saman tien läpi vaate- ja kenkäkaapit! Tekemättömien
töiden lista on loppumaton eikä se koskaan lopukaan, sillä
siivousneurootikko keksii kyllä aina jotain
siivottavaa/paranneltavaa/korjattavaa.
Huh! Onneksi sain nämä
ajatukset tuotua julki. Ehkä nyt voin jatkaa tenttiin
lukemista...kunhan ensin vien sanomalehdet kierrätykseen,
aakkosjärjestän DVD-levyni, siivoan kirjahyllyni ja puhdistan
työpöytäni ylimääräisestä roinasta...
keskiviikko, 20. syyskuu 2006
Kommentit